|
|
|
Turmion Taival
Mä veriset kentät aamunkoissa saavutin
rikin katku peitti löyhkän ruumiin mädänneen
Näin miesten kaatuvan mä tuoksinassa taistelun
kuin koirat he vuosivat Isänmaansa puolesta
Raivoavan härän lailla taisteluun mä käyn
ja huudan "Kuole Saatana!"
Verenmaku suussani ma syoksyn turmioon...
Urheasti katkeraan loppuun asti taistelin
uljaana mä kaaduin miekka sydämessäin
tunsin tuskaa suloista ja kipua viiltävää
kun liekit Helvetin ruoski haarniskaani
Raivoavan härän lailla taisteluun mä käyn
ja huudan "Kuole Saatana!"
Verenmaku suussani ma syoksyn turmioon...
Viel' kerran mä nostan mun verisen pääni ja raivoan taivaisiin
viel' kerran mä kiroan taivaiset vallat ja suon niille Helvetin
Ruhjottu, raiskattu, verinen ruumiini on jätetty mätänemään
kohtaan katseen mä Tuonelan Herran porteilla Helvetin
Silmät nuo tappavat nään, mä, Kuoleman Enkelin
Nuo kuolaavat Helvetinkoirat raastavat sieluni...
Urheasti katkeraan loppuun asti taistelin
uljaana mä kaaduin miekka sydämmessäin
Tunsin tuskaa suloista kun maailma hiipui pois
jouduin nöyrtymään mä eessä julman kohtalon
Pimeys peitti valon mielessäni mun
Miekka sydämessäni kentille nyt jäin
Portit Helvetin eessäin aukeni
Tulisen meren rannat ovat kotini ja ikuisuuteni
|
